Liam Yates: ”Kuvittele, että olet pelannut läpi GTA:n, mutta sitten yhtäkkiä avaat täysin uuden alueen kartalta. Tämän gravel on tehnyt minun pyöräilylleni.”
Gravel Alliance -kuljettaja Liam Yates muistelee henkilöhistoriaansa BMX:n ja maantie- ja fiksipyöräilyn kautta graveliin, josta hän on löytänyt äärimmäisen vapauden tunteen kaksipyöräisten maailmassa.
Liam varttui pyörien ja pyöräilyn parissa ammattilaistasolla kilpailleen maantiepyöräilijä-isänsä kanssa. Liamin varhaisimpiin muistoihin liittyvät maastopyöräseikkailut ystävien kanssa lähimetsässä. Myöhemmin kuvaan tuli mukaan myös BMX.
BMX:ssä kyse oli omien rajojen ylittämisestä ja se oli toimiva tapa etelä-englantilaiselle pikkupojalle kanavoida innostusta, jota hän oli saanut katsoessaan X Gamesia.
Monipuolisesti luova Liam aloitti koulunsa päätettyään oppisopimuskoulutuksen paikallisessa perinteikkäässä pyöräliikkeessä, joka tuki maan parhaita maantiepyöräilijöitä. Liam uppoutui täysin maantiepyöräilyyn ja polkupyörien maailmaan eri ulottuvuuksissaan ja katseli paljon kisalähetyksiä, mikä sai kiinnostuksen lajiin roihahtamaan. Ennen kuin Liam huomasikaan, hänen 30 kilometrin työmatkansa alkoivat muistuttaa aika-ajosuorituksia.
"Kun aloin kiinnostua asiasta, isäni (Tour de Francen -etappivoittaja ja keltaisen paidan haltija Sean Yates) sanoi: ”Ok, huomenna vedetään treeniajo." Se oli rankka kokemus! Kesti kauan ennen kuin minusta tuli pyöräilijä, eikä vain ihminen, joka ajaa pyörällä, Liam muistelee.
Seuraava luonnollinen askel tuosta eteenpäin oli vakava panostus maantiekilpailuihin, jotka veivät jopa Ranskaan asti. Vielä neljännenkään ajokauden loppuun mennessä Liam ei kuitenkaan ollut löytänyt omaa tiimiä, vaikka hänen edistyksestään ja potentiaalistaan olikin selkeää näyttöä.
”Olin enemmän tai vähemmän eksyksissä pyöräilyurani kanssa, kun osallistuin kerran London Nocturne -fiksipyöräkilpailuun nähdäkseni, mistä tässä hypetyksessä oli kyse. Suoritukseni pilasi rengasrikko, kun kilpailua oli yksi kierros jäljellä, mutta kilpailun järjestäjä merkitsi minut silti seurattavien ryhmään seuraavan viikon Red Hook Crit -tapahtumassa”, Liam selittää hymyillen.
Liam viehättyi välittömästi fiksipyöräkisan rentoon tunnelmaan: ”Maantiekilpailuissa tuskin kukaan juttelee muiden ajajien kanssa. Ainoa, millä on merkitystä, on tulos. Ja kun se on saavutettu, kaikki lähtevät kotiin. Fiksipyöräilyssä keskitytään paljon enemmän yhdessäoloon ja rentoon tunnelmaan, kilpailusijoituksella ei ole niin merkitystä. Tämä oli silmiä avaava kokemus, ja minusta vastaavanlainen tunnelma on aistittavissa Grinduron kaltaisissa graveltapahtumissa.”
Fiksipyöräkilpailun jälkeen Liamia lähemmäksi kohti gravelin vapautta vei seuraavaksi bikepacking-retkeily. Liam laati yhdessä tiimikaverinsa kanssa ex tempore -suunnitelman ajaa pyörällä Brooklynin Red Hook Critistä Miamiin. ”Tarkoituksenamme oli ajaa reissu ratafiksipyörillä. Minulla ei ollut mitään kokemusta ulkoyöpymisestä, mutta niin vain kahden päivän kuluttua lähdimme kuitenkin matkaan.
Emme päässeet Miamiin, vaan päätimme ajaa kohti sisämaata Etelä-Carolinaan. Matkan pituudeksi taisi lopulta tulla noin 1000 mailia. Meillä ei ollut edes pullotelineitä, täytimme vain repuissa olleet limupullot matkan varrella. Se oli mahtavaa. Bikepacking on tuosta lähtien ollut osa elämääni.”
Seuraava askel oli oikean gravelpyörän hankkiminen, minkä Liam myöntää vieneen vapausajatuksen jälleen uuteen ulottuvuuteen. ”Tajuntani räjähti. Lähiseutupyöräily toi ulottuville monia uusia tutkimisen arvoisia paikkoja. Olen esimerkiksi ajanut erään ratsastustien ohi varmaan 200–300 kertaa enkä ole koskaan kokeillut ajaa sitä pitkin. Gravel inspiroi minua tutkimaan uusia reittejä ja katsomaan mihin ne vievät", Liam lisää innoissaan.
”Pyöräilyn olemus elämässäni on muuttunut valtavasti tuosta lähtien. Yksin maantiellä ajaminen tuntuu helposti pelkältä treeniltä. Jos taas lähden ajamaan yksin gravelia, se tuntuu tutkimusmatkailulta. Autot eivät ole kiusana, voin ajaa missä haluan, eikä tarvitse kantaa huolta väärässä paikassa olemisesta”, Liam jatkaa luoden katseen kotiaan ympäröivään maaseutuun.
Useiden muidenkin lajin harrastajien tapaan gravelissa ei Liamille kyse ole vain pyöräluokasta. Kyse on erityisestä tunnelmasta. Jakamalla tuon tunnelman muiden kanssa, antamalla sen takaisin gravelyhteisölle, Liam löysi tapahtumien järjestämisen maailman. ”Koronasulun aikana ei ollut tapahtumia, joten ajattelin laatia mahtavan reitin ajettavaksi. Halusin tehdä veljelleni ja kavereilleni tosi vaikean reitin, jonka jaoin sosiaalisessa mediassa. Ihmiset halusivat innoissaan tietää, missä reittikohteet sijaitsivat ja aloin miettiä, että tästähän voisi luoda ihan oman tapahtumansa.”
Siitä alkoi SSX [Sussex] Mystery Tour. ”Ensimmäisellä kerralla osallistumismaksu oli kokonaiset 4 puntaa. Tapahtuman ympärille alkoi nopeasti muodostua kasvava yhteisö. Reitti näyttää vuosi vuodelta muuttuvan aina vain haastavammaksi. Saan inspiraatiota muissa kilpailuissa, kuten Silk Road Mountain Race -tapahtumassa kokemistani tosi vaikeista osioista. Ne innostavat niin paljon, että kaikki ne suorittaneet kokevat yhteisen elämyksen, jonka he muistavat aina.”
Tunnelmaltaan underground-tyyppinen SSX Mystery Tour ajetaan nyt neljättä kertaa ja kisaorganisaatio on kerta kerralta muuttunut tehokkaammaksi. Reittikonsepti on pysynyt samana: erittäin vaativia polkureittejä, joiden varrella on kivoja pikkuputiikkeja ja kahviloita, välillä muutama nopeampi ja tasaisempi osuus. Liam on valinnut tänä vuonna lähtö- ja maalipaikaksi aivan erityisen kohteen. ”Ne 150 osallistujaa kokevat tämän seudun kuin paikallinen, sen sijaan että näkisivät vain South Downs Wayn.”
Ei ole yllättävää, että Liamilla on liberaali lähestymistapa myös pyöränsä rakentamiseen. ”Canyoniini mahtuvat 2,1" renkaat. Niitä ei suositella, mutta niitä käytän aina. Pintakuvioinnin profiilista riippuen voin joutua sheivaamaan nappuloita matalammaksi. Ne alla pääsen gravelpyörälläni mihin tahansa. Minulla on myös aero-ohjaamo, jota jopa Canyonin insinöörit katselivat ihmetellen. Tänä vuonna olen ottanut käyttöön aero- ja flare-ominaisuuksien takia Pron alumiinisen pursuit-ohjaustangon. Pyörässäni on myös kattava GRX 2x11-varustelu.” Liam selittää kaiken niin asiantuntevasti, että poikittaiset sanat jäävät sanomatta. Liam painottaa, että tämä kokoonpano maksimoi suorituskyvyn ja tuo lisää ajoympäristövaihtoehtoja ja vapautta reitinvalintaan.
Liamille on selvää, että gravel on ajattelutapa ja että vapaus on hänen elämäntapansa, jota hän toteuttaa ja jakaa muillekin. ”Tiedätkö, olen pyöräillyt kaikkialla maailmassa ja tajunnut yhden asian: sitä voi ajaa mitä upeimmissa paikoissa olematta edes tietoinen näkemästään. Mutta kun löytää jonkun piilotetun jutun vaikka sitten itselle arkipäiväisimmässäkin ympäristössä, jonka on nähnyt 1000 kertaa aiemmin, voi silti kokea valtavan seikkailun. Siksi en voi lopettaa pyöräilyä.”
Teksti: Phil Gale
Valokuvat: Ollie Adams
Jaa tämä artikkeli
